Varpaat ovat saaneet hittiä, mikä kertoo siitä että töitä on tehty. Aamulla suunnistin Mian kanssa silmät ristissä Peridancelle kello 10:00. Otin modernia tanssia, se oli avoin tunti. Tasoa ei olla erikseen määritelty, sinne saa tulla minkälaiset maantallaajat tahansa, kuten myös torakat.
Kesken tanssitunnin, kun olin tekemässä afrikkalaista pyörähystä pää vinhaa heiluen, takana oleva tyttö nappas mua olkapäästä kiinni ja huusi että "torakka"...enkuksi tietenki. Käännyin ympäri, ja siinähän se sökötti sarvet ojossa valmiina iskemään. Se opettaja kävi hakeen paperia ja listi sen kuitenki ennen suurempaa hysteriaa. Tunnin alussa mietinki, että onpa erilaista moderniatanssia mitä oon aikasemmin tottunu tekemään. Ihan kivaa se oli, mutta ei se ehkä minun juttu ollu. Kenties se torakkaki oli joku merkki siitä että mun afrikkalaiset tanssit on nyt nähty.
Toinen tunti oliki sitten Contemporary lyrical. Tunnin lämpät oli ihan hullut, seurattiin vaan perässä muita minkä kerettiin, ne oli kuulemma aikasemmin jo tehny samoja juttuja tunnilla. Se opettajaki oli tullu varmaan armeijasta. Jäkitykset eli lankkut kesti yhen kappaleen verran ja välissä piti irrottaa toinen jalka lattiasta, sitten piti irrottaa toinen. Joka kerta ku luulin että nyt voin hengittää niin eiku uuestaan vaan. Aattelin että se opettaja haluaa savustaa meijät ulos tunnilta. Se ryhmä näytti olevan jotenki tiivis ja yhtenäinen. Kaikki tunsi toisensa, ja heittelivät keskenään inside läppää. Vähän oli ehkä ulkopuolinen olo mulla ja Mialla. Päätin kuitenki että periksi en anna ja näytän nuille kaikille. Sarja oli aika looginen jonka nappas nopskaa. Tanssin niin että perähytky. Opettaja antoki lopputunnista paljon positiivsta palautetta, ja ihan tunnin lopulla tuli vielä sanomaan meille että tehtiin hyvää työtä! Mieli oli erittäin hyvä tunnin jälkeen!
Perjantaina mentiin Street jazziin. Kivaa oli, erilaista, mutta kivaa. Tuntien jälkeen mentiin shoppaileen. Täällä on outoa ku myyjät kysy aina että miten menee ja kohteliaita. Tai ainaki joissaki kaupoissa. Osassa myyjien naamat näyttää siltä mitä en voi sanoa ääneen, ettei äiti saa slaagia. Voitte itte vain kuvitella. Ihmisetki on ylikohteliaita, jos vaikka vähän tönäsevät niin "sorry sorry..." paitsi yks sellanen rastapäinen hemmo jonka kans meinattiin törmätä keskellä päivää kaupassa: "Next time I'm going to hurt you". Hymyilin vaan sievästi takasin. Shoppailun jälkeen, ja raskaan viikon jälkeen aateltiin että ollaan ansaittu siiderit. Haettiin ruokaa, smirnoff ice ja lähettiin kotiin päin.
Puhuin illalla vielä äitin ja isin kans skypessä. Ihanaa nähä ku ne oli niin innoissaan siitä että sai nähä mun pärstän. Mustaki oli kivaa nähä äipän ja iskän. Puhuttiin myös Jaakon kans nopeeta ennen ku sen piti lähtä töihin. Uni tuli heti paremmin...vaikkaki en tiiä johtuko se siitä siideristä. Ikävä on ja ois kivaa halia!
Perjantaina mentiin Street jazziin. Kivaa oli, erilaista, mutta kivaa. Tuntien jälkeen mentiin shoppaileen. Täällä on outoa ku myyjät kysy aina että miten menee ja kohteliaita. Tai ainaki joissaki kaupoissa. Osassa myyjien naamat näyttää siltä mitä en voi sanoa ääneen, ettei äiti saa slaagia. Voitte itte vain kuvitella. Ihmisetki on ylikohteliaita, jos vaikka vähän tönäsevät niin "sorry sorry..." paitsi yks sellanen rastapäinen hemmo jonka kans meinattiin törmätä keskellä päivää kaupassa: "Next time I'm going to hurt you". Hymyilin vaan sievästi takasin. Shoppailun jälkeen, ja raskaan viikon jälkeen aateltiin että ollaan ansaittu siiderit. Haettiin ruokaa, smirnoff ice ja lähettiin kotiin päin.
Puhuin illalla vielä äitin ja isin kans skypessä. Ihanaa nähä ku ne oli niin innoissaan siitä että sai nähä mun pärstän. Mustaki oli kivaa nähä äipän ja iskän. Puhuttiin myös Jaakon kans nopeeta ennen ku sen piti lähtä töihin. Uni tuli heti paremmin...vaikkaki en tiiä johtuko se siitä siideristä. Ikävä on ja ois kivaa halia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti