Voihan jalka.

huomenta.


Täällä mää makaan New Jerseyssä "sairaspedillä". Mulla on nilkka nyrjähtäny ja sillä ei tällä viikolla enää tanssita. Mieli on maassa, niinkuin lumikin. TÄÄLLÄ ON LUNTA ENEMMÄN KU SUOMESSA.

Harmitus on suuri, sillä se tunti millä nilkka meni, oli erittäin hyvä tunti. Tunsin onnistuneeni, ja tanssiminen tuntui hyvältä niin kehossa kuin mielessä. Sain hyvää palautetta tunnin opettajalta, Jana Hicksiltä joka pyysi mut myös eturiviin tekemään. Tämä oli kunnia, sillä eturivipaikat on pyhitetty vain hänen "omille" oppilailleen..niille jotka näyttävät esimerkkiä mitä tunnilla tehdään. Sillä Hicksi ei voi itse näyttää, koska hän on loukkaantunut.  Tunti meni siis hyvin viimisille minuuteille asti. Loppu tunnista hypimme nurkasta nurkkaan, ja riks räks, tulin huonosti alas. Nilkka ei onneksi pyörähtänyt, en vaan käyttänyt tarpeeksi plietä ja sitten tömähti. Toivon että tämä menee levolla ohi, ja olen ensiviikolla taas tanssikunnossa. Motivaatio on niin korkealla, että tämä paikallaan kyhnöttäminen saa mut turhautumaan. Onneks mulla on Gossip Girliä katottavana. Ja muutama Twilight elokuva. Annan itselleni nyt luvan olla teinien teini. Meinaan myös kiukutella itselleni koko päivän, harjata tukkaa monta tuntia putkeen, suunnitella viikonlopun vaatteita, lakata kynnet ja varpaankynnet, hakea karkkia kaupasta jos vain kykenen kävelemään, ja jos en kykene niin kiukuttelen lisää. Puristelisin myös finnejä, mutta mulla on korkeintaan 1 finni per vuosi. Ja tämän vuoden finni on jo tehnyt tulonsa ja häipynyt. Mulla on niin kuiva iho, että finnit ei viihdy mun naamataulussa. Toisaalta hyvä juttu, mutta toisaalta huono juttu, sillä nyt mun iho kuivuu kasaan tälläsillä pakkasilmoilla. ELI MIKÄÄN EI OLE KOSKAAN HYVIN! (Alan olla ammattilainen tässä teinikiukuttelu-jutussa).

Jaakko oli täällä viimeviikolla <3. Olin suunnitellu sille synttärilahjan. Se sisälsi ison kortin jossa oli vaihtohto tekemistä päiväksi. Jaakon olis pitänyt raksita vaihtoehdoista mitä haluaa yhtenä päivänä tehdä, ja olisin toteuttanut ne. Mutta suunnitelmat muuttui kun se hurrikaani tuli. Jäi lahja tekemättä. Meinaan tehdä tämän lahjaidean, sitten kun tulen kotiin. Saattaa olla hieman vaikeaa toteuttaa romanttista iltakävelyä Brooklyn bridgellä...mutta onhan meillä Tuiran bridge.  "Romanttinen iltakävely Tuiran bridgellä" ei se kuulosta niin pahalta mitä voisi olettaa. Vai mitä?  Ostin myös yhden paidan ,lämmittämään Jaakkoa kylmään alkutalveen, kun minä olen täällä kaukana. Ilmeisesti paita oli kiva, sillä näin monta kertaa  aamulla ku paita sujahti komistuksen päälle.

Meillä oli myös vuosisadan halloweenbileet. Siitä lisää kunhan saan kuvat koneelle. Nyt ei ole aikaa laittaa niitä, sillä teinillä on tiukka aikataulu, jotta kerkeää kattoa Twilightii, ja GG:tä eli Gossip Girlii.